Tehokkaammin studiossa

Riittämätön studioaika on ongelma useimmille bändeille. Tiukka aikataulu painaa päälle, eikä huomiota voida kiinnittää pelkästään mahdollisimman hyvän lopputuloksen saavuttamiseen. Aikaa voi säästää suunnittelemalla studiosession kulkua etukäteen ja sovittamalla kappaleet valmiiksi. Hyvin valmistautuneena voi keskittyä tekemään hyvällä fiiliksellä tehtyjä biisejä.

Äänitteen tarkoitus

Onko kyseessä nopeasti ja mahdollisimman edullisesti tehtävä demo bändille itselleen ja pienimuotoiseen keikkamyyntiin vai onko tarkoituksena tehdä hyvin tuotettu albumi, jota kehtaa lähettää mille tahansa levy-yhtiölle ja radioasemalle? Studio, tuottaja ja budjetti pitää valita äänitteen käyttötarkoituksen mukaan.

Budjetti

Kun tiedetään äänitteen käyttötarkoitus, voidaan miettiä tarvittavaa budjettia. Onko budjetti pikemminkin 800 kuin 8.000 euroa?

Pikkubudjetilla ei saada aikaan viimeisen päälle viilattua amerikansoundia.  Pienellä budjetilla on toki mahdollista tehdä laadukkaita äänityksiä - monet indiebändit ovat tehneet levynsä naurettavan pienillä budjeteilla, mutta naurettavia ovat toisaalta miljoonia kappaleita myyvien isojen levy-yhtiöiden ykköstykkien budjetit. Niiden kanssa on kuitenkin kilpailtava, koska levykaupan hyllyssä CD:t ovat vierekkäin ja nettikaupoissa allekkain, eikä siellä jaeta säälipisteitä tuotantobudjetin perusteella.

Ja jos lähdetään tekemään suurelle yleisölle myytävää kokopitkää albumia, niin studion osuus levyn kokonaisbudjetista on vain pieni osa. Enemmän kuluu mainontaan, markkinointiin, musiikkivideon tekemiseen ym. taustatyöhön.

Kenen kanssa haluat tehdä hommia?

Haluatko, että joku tuttusi äänittää demon pienessä kotistudiossa vai pitäisikö lähteä vähän isompaan studioon? Mukavuus ja alhainen hinta ovat luonnollisesti tärkeitä asioita päätöksiä tehtäessä, mutta niin on myös hyvä äänittäjä.

Etsi tuottaja/äänittäjä, joka tuntee bändisi musiikkityylin. Valitse studio, jonka ilmapiiri sopii bändille.

Miten aiot tuotteistaa ja myydä äänitteen?

Onko tämä demo vai suurelle yleisölle myytävä äänite? Pitäisikö CD:itä painaa 100 kpl vai kultalevyn verran? Entäs pelkästään nettijakelu bändin omilla www-sivuilla, Myspacessa ja myynti jonkun nettikaupan kautta?

Monet bändit tekevät virheen painamalla liikaa levyjä tajuamatta, kuinka kauan niiden myyminen voi kestää. Vuoden kuluttua käsissä voi olla yhä satoja myymättömiä levyjä, joiden ohi aika on kiitänyt, koska bändin tyyli on muuttunut tai levy kuulostaa bändin nykymittapuun mukaan hävettävän huonolta. Ongelmana on se, että bändit yrittävät julkaista itse omat levynsä ajatellen niiden olevan ajattomia, vaikka se on bändin kavereidenkin mielestä tuubaa.

Jos olet aloittelija, niin ymmärrä, miksi suuret levy-yhtiöt eivät kilvan juokse pimputtamaan ovikelloasi ja tarjoamaan rahakkaita sopimuksia. Syy: bändisi ei ole vielä riittävällä tasolla. Vaikka omasta mielestäsi olet taitava ja kaverisi kehuvat bändiäsi, niin silti hyväksi tuleminen vaatii vuosien harjoittelua. Taidot ja näkemys kehittyvät vuosien kuluessa, jos vain jaksat soittaa erilaisissa kokoonpanoissa erityyppisten muusikoiden kanssa.

Tee bändin ensimmäisistä demoista edulliset CD-R-kopiot ja malta olla lähettämättä niitä isoille levy-yhtiölle. Kun bändin fanipohja on kasvanut ja soitto rullaa mukavasti tiiviin keikkailun ansiosta ja kun hyviä biisejä kertynyt riittävästi, on tullut aika tehdä hyvä, ammattimaisesti tuotettu levy ja julkaista se suurelle yleisölle.

Tule studioon hyvin valmistautuneena.

On erittäin hyödyllistä äänittää omaa soittoaan. Äänitä bänditreenit ja kuuntele omaa soittoasi/lauluasi. En voi korostaa, miten hyödyllistä on kuunnella (ja katsella) jälkikäteen omaa suoritustaan.

Biisiä soittaessasi/laulaessasi voit kuvitella kuulostavasi mahtavalta, mutta studiossa soitatkin epätarkasti ja biisit kuulostavat tylsiltä. Se ei ole studion vika, vaan se johtuu siitä, että olet aina soittanut epätarkasti ja koska biisit _ovat_ tylsiä. Et vain tajunnut sitä, koska et koskaan kuunnellut niitä ennen kuin vasta studiossa. Totuus on, että oman pään sisällä kuulostat aina hyvältä  - varsinkin kovaa soittaessasi - mutta studiossa virheistä jää kiinni. (Ei tuottaja/äänittäjä huvikseen etsi soitostasi/laulustasi virheitä, kyseessä on oman etusi mukainen laadunvalvonta). Monet studioon tulevista bändeistä tulevat äänittämään kappaleitaan valmistautumatta niihin riittävästi. Biisien rakenne osataan, mutta soitto on epätarkkaa ja hiomatonta. Bändit siis tuhlaavat rahaansa joutumalla soittamaan kappaleita yhä uudestaan ja uudestaan. Äänittäjä tienaa leipänsä tuntipalkalla , joten asiassa on onneksi positiivinenkin puoli.

Esituotanto ennen varsinaisia äänityksiä on tärkeää. Äänitä biisit treeneissä vaikka miten vaatimattomalla kalustolla kunhan äänitteeltä pystyy arvioimaan, miten biisien sovitukset toimivat ja miten yhteensoitto sujuu. Esidemon voi myös antaa studion äänittäjälle/tuottajalle, jolloin hän saa idean siitä, mitä bändi on tekemässä.

Olenkohan kuullut koskaan lausetta "no se ei mennyt ihan nappiin, mutta miksataan se hiljaisemmalle niin virheet eivät kuulu". Entä jos muillakin raidoilla on yhtä paljon pikkuvirheitä? Kaikkia ei voida piilottaa kaikkien taakse eivätkä kaikki soittimet voi olla yhtä aikaa toisiaan kovemmalla.

- Pannaan se niin hiljaiselle että se ei kuulu. (Kokonaan pois päältä?)

- Se hautautuu muun melun sekaan. (Kyllä, sotkee entisestään kaaosta.)

- Kyllä biisissä täytyy olla minunkin soittoa. (Vaikka se ei sopisi yhtään muuhun soittoon?)

Organisoitukaa!

Toimittakaa äänittäjälle/tuottajalle kappaleiden rakenteet ja lyriikat. Tämä nopeuttaa päälleäänityksiä ja säästää aikaa. Äänittäjä ei tunne kappaleen rakennetta, joten hänen on vaikea tietää, mitä tarkoittaa "se runttakohdan jälkeinen kohta jossa tulee se rifffizydeemi, siis se väliosa" .

Älä murehdi ajan kulumista

Jos olet valmistautunut äänityksiin, ei budjetissa pysymisestä tarvitse olla huolissaan. Mitä enemmän teet äänityksiä, sitä paremmin osaat arvioida, kuinka paljon johonkin juttuun menee aikaa. Jos kappaleessa on kohta, johon ei ole vielä valmista ideaa, niin se kannattaa jättää toiselle äänityspäivälle ja siirtyä eteenpäin. Studiossa ei kannata harjoitella, vaan soittaa harjoitellut ja valmiiksi mietityt kohdat.

Tunne ryhmäsi ja luota heihin

Tuottaja: huolehtii levyn valmistumisesta. Monesti tuottaja on myös äänittäjä. Joissakin tapauksissa tuottaja antaa ehdotuksia kappaleiden tai sovitusten kehittämiseen. Äänittäjä: huolehtii äänittämisen teknisistä asioista, käytettävistä laitteista, mikrofoneista, taoista jne.

Tutustu äänittäjäsi/tuottajasi ennen studioon menemistä. Tämä on tärkeää erityisesti silloin, kun tuottaja/äänittäjä/studion omistaja/apulainen/siivooja on yksi ja sama henkilö. Jotkut äänittäjät vain  painavat REC-nappia ja antavat ajan kulua, toiset taas osallistuvat aktiivisesti tuottamiseen.

Luota äänittäjään. Jos tykkäät hänen aiemmista töistä, niin ei ole mitään syytä huoleen. Jos hän haluaa äänittää rummut normaalista poikkeavalla tavalla tai säätää kitarasoundiisi enemmän keskialuetta, niin syynä on varmasti se, että hän tietää, mitä on tekemässä. Mikrofonit kuulevat äänet eri tavalla kuin korvat, joten soittohuoneessa oudolta kuulostava kitarasoundi saattaa tarkkaamon puolella kuulostaa loistavalta! Jos epäilet, mitä äänittäjä on tekemässä, niin kuuntele hänen luomansa soundi  äänitettynä ennen kuin ehdotat muutoksia.

Varmista, että äänittäjä/tuottaja tietää, millaista soundia olet hakemassa. Ennen äänityksiä olisi keskusteltava yleisestä soundipolitiikasta. Voit antaa referenssilevyjä, jos niistä on hyötyä. Älä odota miksauspäivään asti, ennen kuin toteat, että olet hakemassa ihan erilaista soundimaailmaa.

Riidat poikki ja pinoon

Mikään ei pysäytä äänityksiä ja tapa luovaa ilmapiiriä tehokkaammin kuin riitelevät bändin jäsenet. Tämä voi johtua musiikillisista erimielisyyksistä tai esim. siitä, kuka soittaa ylimääräisen soolonpätkän. Paras tapa välttää erimielisyydet on päättää asioista etukäteen. Jutelkaa aina äänityspäivien jälkeen asiat läpi, mitä olette saaneet aikaan ja mitä seuraavaksi ollaan tekemässä, oletteko aikataulussa jne.

Tee heti valmista kamaa

"Tää on vasta lähtösoundi, korjataan se miksatessa."

Huonoa (biisiin epäsopivaa) soundia ei saa EQ:lla ruuvattua hyväksi. Jos et saa hyvää soundia narulle, niin et saa hyvää soundia miksaukseenkaan. Kriittisin aika studiossa on kamojen pystytys. Bändi on yleensä kärsimätön äänitysten aloittamisessa, eikä jaksaisi keskittyä rumpujen virittämiseen, vahvistimien asetusten säätöön ja mikityksiin. Käämi alkaa palaa, kun äänittäjä vaihtaa toistamiseen mikrofonia ja kokeilee eri kitarakaappia. Älä huolehdi. Vaikka alkuasetteluihin meneekin aikaa, niin hyvät lähtösoundit tarkoittavat miksausvaiheessa suurta ajansäästöä ja ratkaisevasti parempaa äänitettä.

Hyvän soundin saaminen narulle on studiotyöskentelyn tärkein työvaihe.

Varustaudu

Älä tuo studioon huonoja laitteita. Jos laitteesi eivät kuulosta hyviltä, niin osta/lainaa laatuvehkeet. Osta uudet kitarankielet, uudet rumpujen kalvot, kapulat ja plektrat. Haluatko, että sessio keskeytyy siihen, että viisikielisen basson alin kieli katkeaa ensimmäistä kertaa eläessäsi studiossa musiikkiliikkeiden aukioloaikojen ulkopuolella?

Soita oikein!

Kaiken voi korjata datalla. Kyse on vain käytettävästä ajasta. Uusi otto rummuista, 4 minuuttia. Koko raidan korjaus tietokoneella käsityönä: 4 tuntia?
Oikein soitettu kuulostaa kuitenkin paremmalta, vaikka sitten pätkissä äänitettynä.

Melodyne Direct Access vei (valitettavasti?) korjaamisen taiteen uudelle tasolle. Nyt on mahdollista virittää ja rytmittää polyfonisia ääniä. Pahimillaan siis kitaristi rämpäyttää epävireistä kitaraansa avokielillä ja sanoo, että "tee tosta". Oikein soittamalla säästää kuitenkin studioaikaa ja rahaa, joten jos ei kuitenkaan luoteta tekniikan ja äänimiehen kaikkivoipaisuuteen?

Mene hyvään studioon

Etsi studio, jossa äänittäjä tuntee työvälineensä ja jossa on sekä uusia että vanhoja studiolaitteita. Vältä studioita, pursuavat halpiskamoja. Hyvässä studiossa on tyypillisesti sekoitus uusia ja vanhoja laitteita ja kaikenlaisia sekalaisia purkkeja, joilla saadaan aikaan joku tietty soundi. Hyvät äänittäjät ymmärtävät elektroniikkaa, eivätkä pelkää käyttää räkkeihinsä alennusmyyntirojua, jos ne kuulostavat hyviltä. Monet vanhat laitteet on sitä paitsi rakennettu laadukkaista osista ja ne voittavat äänenlaadullisesti kiinalaiset halpalaitteet.